m11:synttärihulinaa

Tämä osa on vähän tämmönen, on mikä on. Sekava sanoisinko.
Mutta eni vei. Lukemaan.
Ainiin.. Seuraavaa osaa tulee vasta ehkä reilun viikon päästä.
(Juhannukseksi töihin ja maanantaina etelä-suomeen kyläilemään kavereille. Ens viikonloppuna takas.)

Mistä tuntee kahviriippuvaisen simin?

Siitä että sim tuijottaa kahvin keitintä.

Ja vai vihkaa käy nappaamassa kahvikupillisen.

Mistä tuntee nälkäisen simin? Tietenkin siitä että raukka paukuttaa käsiään ja jalkojaan syöttötuoliin ja karjuu leijonamaisesti.

Ainut rauhoittava tekijä on.. ruoka.

Nyt oli jo Seidin aika kasvaa. Me oltiin muutettu uuteen taloon ja
opetettu kaikki tarvittavat taidot Seidille tulevaisuutta ajatellen.

Seidistä kasvoi todella ihanan näköinen tytön tyllerö. Hiuksiakaan ei tahdottu leikata yhtään.
Se oli Seidin toivomus.

Mä olin menossa lukemaan ku yhtäkkiä mahassa alko vääntämään. Synnytys alko.

Onneksi se oli nopeesti ohi ja mun sylissä lepäs pieni sulonen tyttö lapsi. Taas isänsä iho ja mun silmät.
Tytölle annettiin nimeks Piritta.

Päivät kulu ja mä huomasin et olin taas raskaana. Neljäs lapsi oli taas tulossa. Siihen se sais jäähä, enempää en tahtois.

Mä en ollu ollu pitkään aikaan töissä ja kunto alko hiukan rapistuu. Pakko oli alkaa joogaamaan et kunto pysyis hyvänä.

Mä olin vapaa-ajallani sisustanu Seidille oman huoneen. Toivomuksena punainen. Sen hän sai. Punakeltainen. Kuulemma unelma.

Päätin muuttaa tyyliäki vähän. Halusin hillitä vähän meikkiä, niin kauan oli ollu tummat paksut kajaalit silmissä. Ja hiuksiaki sävytin. Sulho kyllä tykkää mustatukkasista mut mä en enää halunnu sellasta. Ruskeet kyllä saa kelvata Sulholle.

Illalla oli jo Piritan synttärit. Niin se nopeesti vauva-aika vierähtää.

Oikein nätti tyttö tuli. Seidiä ällötti kakku, sitä kuulemma oli syöty jo ihan liikaa.

Muodon muutoksen jälkeen Piritasta tuli entistä söpömpi. Kuin siskonsa.
Vaatteet vielä vaihtoon, niin volá.

Iltasin ku Sulho tulee töistä Nuutti ryntää isänsä luokse halattavaksi. Tänä iltana Ella kerkesi säikyttää poikarukan.

Äiti on suuttunut meille, kun me muutettiin uuteen taloon. Ella ei mistään hinnasta nouse sisälle taloon.
Eikä myöskään isä Arvi.

Seuraavana iltana oli jo Nuutin syntymäpäivä.

Nuutista tuli komea Nautintotavoitteinen herra joka tahtoo 50 ensitreffit.

Ja vielä komeampi muutoksen jälkeen.

Sulholla taisi olla rankka työpäivä takana.

Vasta auton lähdettyä hän jaksoi nousta ylös ja kävellä sänkyyn nukkumaan.

Päivät kulu ja mun maha vaan kasvo. Pian syntyis uus Milana tähän taloon.

Nuutti toi koulusta tyttöjä kun taas..

Seidi se vaan kymppejä kanto kotiin. Seidi olikin luokan parhaimpia oppilaita.

Nuutti oli löytänyt pihan perältä pora-altaan ja vei sinne Niityn.

Nuutti sai ensisuudelmansa Niityltä meijän takapihalla. Mutta heti sen jälkeen vieraat häädettiin.

Mun synnytys alko. Tulispa poika, poika, poika.. Mä toivoin..

Mutta ei kun taas tyttö, Sulhon iho ja mun silmät. Ja nimekseen sai Anette.
Päivät kulu yhtä nopeesti kuten enennenkin eikä mitään erikoista tapahtunut.
Vain että Sulho oli saanut ylennyksen erikoislääkäriksi ja työpäivät lyhenivät.