Osa 16: Tapahtuma rikasta elämää

Pitkästä aikaa sain tehtyä osan!
Kiirettä on pitäny. Kohta tulee koe viikko ja sitten alkaa topp- jakso. En tiiä miten sillonkaan ehtii mitään tekemään. Toivosin vaan että saisin pelattua jonku verran. Ykski päivä aukasin pelin ja menin pelaamaan perheellä niin se tiletti, jumahti vaan eikä liikkunu mihinkään. Piti sammuttaa kone eli vetästä johot pois seinästä. Että silleen. Mutta päästän teidät lukemaan tän osan nyt.

Yhtäkkiä Tea nappasi Jimin syliinsä ja kiisi kovaa vauhtia ovesta ulos..

Meillä oli syntyny tulipalo ja syynä siihen olin mä! Olin tekemässä ruokaa ja hella sytty palamaan.
Tietenki sammutus hommiin jouduin.

Tea onneksi ehti pois palavasta keittöstä, muut oli nukkumassa ja eivätkä tienneet mitään.

Paitsi sitten ku paloauto pillit huutaen ajo pihalle. Onneksi ehittiin kaikki pois eikä käyny pahemmin.

Seuraavana aamuna äiti oli jo aikasi suihkuttelemassa omenapuita torjunta-aineella.

Mä taas luin Jimille, pojan lempikirjaa.

Äiti soitti johnkin hyvin salaperäisen puhelun. Tea tais aavistaa puhelun määrämpään.

Hetken päästä Amanda ilmoitti jääneensä eläkkeelle.

Isä ei ollut kuulemassa asiaa vaan oli rakentelemassa uusia härveleitä ullakolla.

Mä olin alkanu viettämään pojan kanssa mahdollisimman paljon aikaa. Me jopa leikittiin yhdessä sillä hassulla vaaleenpunasella pupulla.

Tea tuli töistä ja juoksi samantien vessaan..

Kaikki varmaan tietää mitä tämä tarkottaa.

Illalla Tea päätti mennä ulkoilemaan eli haravoimaan lehtiä. Syksy oli virallisesti saapunut.

Tea oli menossa sisälle, hän huomasi oven edessä kauan odottamansa kummituksen.

Arvi tietenkin säikytti tyttö raukan.

Mä lähdin ulos tekemään drinkkiä itelleni. Tea oli jo mennyt nukkumaan, onneks se ei nähny tätä.

Mä sytyin palamaan! Mut miks? Mä en tiiä mikä oli syy..

Mä luulin et kuolen kohta. Tuli ei sammunu millään. Enkä päässy kävelemään tulesta pois. Taisin olla aika shokissa.

Onneks joku oli huomannu et mä palan ja soittanu palokunnalle.

Pian palomies tuli ja sammutti mun ympärillä leiskuvat liekit. Olin pelastunu!

Nopeesti menin sisälle ettei enää tapahtuis mitään kamalaa. Kävin suihkussa ja painuin oman vaimon viereen nukkumaan.

Seuraavana aamuna isä oli taas kivunnu ullakolle väsäämään robottejaan ja sai jopa jotain valmiiksikkin.

Isä käynnisti robotin ja nimesi sen Onervaksi.

Heti ensimmäiseksi Onerva kauhisteli isän lemua.

Hetken päästä Onerva oli jo alakerrassa joogailemassa. Jimiä taisi ihmetyttää ja vähän pelottaa tuo kumma kävelevä otus.

Tea oli mennyt kelluskelemaan jo isoksi kasvaneen mahansa kanssa.

Tietenkin Onerva oli ottanut mallia uivasta naisesta ja mennyt myös mukaan. Mutta mitä tapahtuukaan sähköiselle robotille vedessä? No tietenkin pimahtaa!